Jos vuorokaudessa olis muutama tunti enemmän aikaa, ehtisin touhuta enemmän pennun kanssa. Nata kasvaa hirveää vauhtia ja on vain hetken enää pentu. Eilen tyty täytti 2 kk ja on kasvanut parissa viikossa jo ihan järkäleeksi. Korvat on nousseet komeasti pystyyn.
Olen yrittänyt ratkaista vuorokauden tuntimäärän riittämättömyyttä nukkumalla vähemmän. Seurauksena on kuitenkin oma väsymys. Kotona ei jaksa tehdä mitään. Tekee mieli vaan makoilla. Vaihtoehtona olisi tietysti hillitä työntekoa, toistaiseksi tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ja näitä 50 tunnin työviikkoja on harvakseltaan. Välillä töitä saattaa olla alle 30 h ja minun tuntipalkoilla noilla tuntimäärillä ei juhlita. Jostain on rahat revittävä, että voi kisata ja harrastaa koirien kanssa. Toki helpotusta on luvassa, koska asumiskulut tippuvat huhtikuun alusta puoleen. Ehkäpä minäkin maltan hillitä työn tekoa.
Tänään on ollut hyvä ja huono päivä, meidän korsan akku hyytyi, ja vaihtaminenhan on minulle yhtä helvettiä, minä kun en ole vain peukalo keskellä kämmentä vaan minulla ei ole peukaloa ollenkaan. sain tuohon akkuprojektiin uhrattua varmaan 2-3 tuntia. uskomatonta.
toivottavasti värkki toimii.
Toki tarjolla oli myös ace-treenit kera Rontin. Kivaa oli. Roopen kanssa on niin kiva tehdä töitä kun se antaa kaikkensa. olen tullut siihen tulokseen, että rontin kanssa vähemmän on enemmän, yks treeni per viikko riittää roopelle mainiosti.
Ehdinpä treenata saman jokers radan hapinkin kanssa. Siinä vasta mahti koira! odotan innolla ekoja kisoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti