historia pläjäys

palauttelua

niin. sm-kisat on käyty. Hyttynen teki yhden nollan koko viikonloppuna. toki tärkeään paikkaan. Joukkue radalle toisena koirana. Vitonen oli alla. muuta erityisen hyvää ei ollut. yksilöissä jäätiin karsintoihin. tultiin sitten pituus ohi. jokohan sitä pikkuhiljaa alkais ohjaamaan sen pituuden. onhan tässä aikaa. kaameaa olisi jos oltaisiin jo valmiita. Mitäs me sit tehtäisiin seuraavat 7 vuotta?
sen minä lupaan ja vannon että vielä ne kymmenykset joskus on meidän puolella.
heinäkuussa sit avoimet smät siellä mukana myös roope ja karsintoihin ollaan näillä näkymin lähdössä vain p&h sekä seuramies j.pesonen.

jytky tuli!!

Hyttynen joka aloitti kisauransa Lappeenrannassa maaliskuun alussa sai tänään viimeisen sm ja karsinta nollan kasaan. Eihän ne meidän nollat kauniita ole olleet, lukuunottamatta sitä yhtä jyväskylän nollaa. Tässä sitä ollaan, meidän pikku puudeli menee arvokisoihin sekä joukkue, että yksilöpuolelle ennen 2 ikä vuotta. Hapi <3 Hyttynen <3  tai Neiti Sievänen <3 Kermaa olet!

Yhtä huutaa

Keväinen Kermaisa runo:
Yhtä huutaa
Ei haittaa vaikkei tuukkaan
Kuus yrkkää
Elä hyttynen mua tyrkkää

sairastelua, kontaktiesteen rakennusta ja huilailua

olen ollut sunnutaista asti sairaslomalla. Normaalia päräkämpi kevätflunssa. eilen olin aivan vetämätön nukuin läheskoko päivän. ja sen ajan mitä en nukkunut oli pöhössä. treenaaminen on siis jäänyt vähemmälle. hyttysen kanssa pitäisi päästä keinuja juoksemaan.

Meidän pentu Nata täytti viisi kuukautta perjantaina, juhlapäivää vietettiin, kuinkas muuten kuin agilityn parissa. Alan olemaan tuon tytsyn kanssa jo nyt pulassa. Liikkuminen on niin suoraviivaista. Korkeutta natalla on 45 tai ehkäpä jo vähän enempikin painoa jotakuinkin 14 kiloa. aikamoinen sylivauva ja rakkaus pakkaus siis. Korkeudessa on meidän muut koira ohitettu jo aikapäivää sitten. seuraavana haasteena on ransu serkun ohitus. Siihen kuitenkin on varmaan matkaa jokunen centti. Painoa natalla on varmaan tuplasti hyttysen verran ja roopekin alkaa olemaan taakse jäänyttä elämää. Tosin en enää jaksa uskoa, että natasta tulee vasikka, mitä vannoin vielä jokunen kuukausi sitten. Eiköhän siitä tule juuri sellainen "iso" koira jonka me haluammekin.

Alottelin tässä pitkään valmisteilla olleen kontakti harjoiteprojektinkin. Hankin viime syksynä zooplussasta keinun, joka kuitenkin oli niin hutera, että ei ajanut asiaansa. pistimpä keinun siis kappaileiksi ja nyt noista palasista on tulossa puomi a harjoite. päälle vähän "terassi" mattoa ja lautaa. niin eiköhän tuo asiansa aja. Ja saadaan nattiksella vielä h.takin paremmat kontaktit :)

Kisakalenteri

Torstai 26.5 Jyväskylä Hyttynen 2 starttia  & Roope hyppärillä
Sunnuntai 29.5 Nastola 3 starttia
Torstai 2.6 Pieksämäki 3 starttia
Sunnuntai 5.6 Joensuu 3 starttia
11 lähtöä kaksi nollaa pitäisi vääntää.
Paineet edelleen ihan jollain muilla kuin minulla.

Lieksa ja Mikkeli

Lieksasta nollavoitto ja toinen serti meidän Hyttyselle. Meno oli melkoista. Hapi kuitenkin kulki kivasti. ja päästiin miinuksille.
Tulomatkalla mieletön kurkkukipu ja nenä vuoti kuin sulhaspojan se värkki hääyönä.
Ei kuitenkaan kuumetta, joten yöllä mullikkaa ihmisille.Sunnuntaina sitten mikkeliin. Eka radalla oli sitä sähinää tällä kertaa jäätiin toisiksi hävittiin ralli sheltille 1,5 sekkaa. Videolta voipi jokainen halutessaan miettiä mistä se 1,5 sek kiritään. Keppejä kellottelin videolta ja siellä kului jostain syystä 4 kymmenystä pidempään kuin normaalisti, liekko johtunut kivituhkasta. Kannustus oli kyllä hurja ja tuntui että ei olla paljon kovempaa menty. Jotain huonohkoa ohjausta oli jossa hidastin hapia. Syksyn sarkana taitaa olla sitten persjättöjen sisään ajo valssien tilalle. Nyt näin lähellä kesän päätähtäintä en ala hirveästi muuttamaan mitään. kunhan varmistelen perusjuttuja kaiken kaikkiaan palettin on ihan hyvästi kasassa. Kaksi seuraavaa rataa meni kököksi, selittää voi aina mutta kotona mittasin kuumeeksi 38.3 (aamulla ei ollut kuumetta) joten pistetään tuon piikkiin.nauttikaa

Pari prinsiippiä

AINOA OIKEA TAPA OHJATA ON NOPEIN TAPA. Kaikki pois sieltä mukavuus alueelta!
Ja
Huoltoasemakahvi tulee nauttia aina kermalla.

Kisakalenteri

Toukokuu 2011
14.5 Varkaus 3 starttia (Elina Hannikainen)
15.5 Kuopio 3 starttia (Anne Huittinen)
21.5 Lieksa 3 starttia (Minna Väyrynen)
22.5 Mikkeli 3 starttia (Anne Viitanen/Hannele Lummeranta)
26.5 Jyväskylä 2 starttia (Minna Räsänen/Sisko Pulkkinen)
29.5 Nastola 3 starttia (Johanna Wurtrich/Esa Muotka)
2.6 Pieksämäki 3 starttia (Minna Räsänen/Marja Lahikainen)
5.6 Joensuu 3 starttia (Ritva Herrala/Minna Räsänen)
___________________________________________________________________________________

Yhteensä: 23 starttia

nollia ne on paskatkin nollat!

Niin siinä vaan kävi kuten M.Karjalainen ennusti, että perästä tullaan. Hapin ava-kello on käynnissä. Jyväskylän äitienpäivä kisat olivat aikalailla täysosuma meille. tuplanolla ja nolla voitto. vielä tarvitsee viisi nollaa ennen 6.6 päättyvää sm-kisojen ilmoa. Paineita ei oteta.

Meidän meno hapin kanssa ei vielä ole täydellistä sunnutaina se ei edes ollut hirveän hyvää. Ekalla radalla hapi oli mennä kolmosesteen sijaan keinulle. Kilttinä koirana kääntyi kuitenkin juuri ennen keinua. aikaa paloi. varmasti 3-5sekkaa. Muutenkin meno oli vähän suossa tarpomista. keinu oli hidas tuon jälkeen ja hävittiin siinä ketulle varmasti 2 sekkaa. loppua kohden meno parani.

Sisko Pulkkisen radoille oli ainakin tällä kertaa tuupillistä, että hyppy syöttää väärään päähän putkeen ja vaihtoehdoksi jää joko ennakoiva valssi tai hirtto. Ekalla radalla mentiin valssilla.
Toimi hienosti joskin hapi ehkä saa vähän myöhään tiedon mihin mennää seuraavaksi.

Tokalla radalla suunnittelin myös valsseja, mutta kesken radan sitten totesin, että hirtto pelittää myös. ja toimii ehkä jopa paremmin kuin ennakoivat valssit. Tällä kertaa meinattiin tulla keinusta ohi. ja koira nolla vauhdilla tekemään keinua juoksutin vielä loppuun asti, joten hävittiin siinä varmaan 3 sekkaa. jotain muutakin siellä tapahtui, koska päästiin miinuksille -1,8 tai jotain sellasta. muilla koirilla jotka teki vitosia aika oli -5 hujakoilla. Harmi kun radat ei ole videoilla niin en tiedä missä meni vikaan.
Tästä syystä siis voi todeta, että nollia ne on paskatkin nollat ja me aiotaan jatkossa keskittyä myös kovaan vauhtiin. tosin kontakteilla ei ole tarvetta hätäillä edelleenkään kun voittonolla on saatu.

Mistä on kermaäijien voimapirtelö tehty?

Tuoreista mansikoista
rahkapurkista
sokerittomasta mustikkakeitosta
ja rasvattomasta/maustamattomasta jogurtista
Sokeria ei ole nimeksikään ja maku on kerrassaan voimaa tuova.

toukokuu on keinukuu

Hyttysellä menee hyvin. Päästiin Ace:n sm-joukkueiden valmennusrinkiin. Valinnat tehdään kesäkuun alussa.
Samoihin aikoihin mulle pitäisi tulla pelastusopistolta valintakokeen tulokset. Toivottavasti eivät ole tulkinneet minua pöpipääksi ja maailman levottomimmaksi ihmiseksi.
Hyttysen heikoin este on keinu. Torstain treeneissä hävittiin bc Udolle (elikkä toisella kerma teamin parivaljakolle), käytännössä meidän keinun hitauden takia se 1 sekka. Ajattelin, että otan keinun tehosyyniine hyttysen kanssa.
Yritän käydä treenaamassa hallilla keinua kovalla vietillä ainakin 2 kertaa viikossa normi treenien päälle. optimi olisi varmaan 3-4, mutta tuo tuskin on mahdollista, koska kisakalenteri on buukattu aika kivan täyteen. Nyt keväällä on kiva kisata kun paineita ei tarvitse ottaa. Seuraavaan kerran aion vääntää suun mutruun vuoden päästä jos hyttysellä ei ole sm ja karsintanollat kasassa ja silloinkin tarkastelen kermakahvin kera analyyttisesti meidän heikkouksia ja vahvuuksia ja kasaan seuraavan vuoden treenisuunnitelman.
Mutta siihen keinun treenaamiseen. Jotta tietäisin mikä siinä keinussa on hidasti pääti kuvata ja analysoida videoeditissä meidän menon.

Aluksi vedettiin keinu ilman maassa olevaa palkaa pelkällä kannustuksella. Katsoin joka suoritukseen ajan siitä hetkestä kun Hapin etujalat osuu ekan kerran keinulle. En siis ottanut aikaa siitä kun hapin kuonu ylittää keinun linjan. Jos tuosta kuonosta haluaa kellottaa niin voipi ajatella jonkun kymmenyksen lisää 0,2-0,3. Huomattavaa oli se että hapi tulee varsin pitkällä loikalla kontaktille.
Lisäksi katsoin ajan kahdesta kohtaa, siitä kun hapin tassut koskettavat ekan kerran alastulokontaktia ja keinu on maassa, sekä siitä kun hapi on alastulo kontaktilla on/off asennossa.
Lähtötilanne oli siis tämä koko keinun suoritusaika lähdöstä on/off asentoon oli 2,8sek. Kun taas aika jolloin hapi osuu ekan kerran alastulokontaktille ja kontakti on maassa oli 1,6 sek.

Tämän jälkeen siirryttiin eteenpäin olihan meillä nyt jonkinlainen lähtökohta.Hommasin kananfilettä, jonka paistoin. Tämän herkun laitoin sitten hapille kiihottimeksi keinulaudalle ihan päätyyn.

Paras koko keinun suoritusaika oli tällöin 1,9 sek ja ensimmäisestä tassun osumasta ylösmenokontaktille ja siihen kun hapin tassut osuvat alastulokontaktin kontakti pintaan oli 1,5 sek.
Ero oli siis aika huomattava. (toki huomioon pitää ottaa se, että koko ajan tehtiin keinua ja joka kerta se pelottaa vähemmän hapia). kuitenkin 0,9 sek koko keinun suorittamisessa puoltaisi vahvasti kanan käyttöä palkkana.
Seuraavaksi asetin namin keinu päätyyn maahan.
Tällöin ajat alkoivat asettua koko keinun osalta 1,8 sekkaan. ja ensimmäisestä kosketuksesta alastulokontaktille maassa ajat olivat 1,4 &1,5. Näittäisi siis siltä, että jatkamme keinutreenejä kanalla maassa. aion tehdä muutaman treenin nyt tuolla systeemillä ja tämän jälkeen ottaa suoritukset nauhalle ja analysoida tuloksia tämän jälkeen. Näin näen melko reaaliaikaisesti tapahtuuko kehtitystä.

Mitä kuuluu Nata?

Käsittääkseni osa blogin suunnattomasta lukijakunnasta on kiinnostunut myös meidän bc pentu Natan tai "Natsi paskan" kuulumisista. natalla tällä hetkellä ikää 4kk. Pentu on maailman reippain. Nukkuu yöt häkissä. ilmoittaa jos kakattaa.
Olen yrittänyt antaa natan olla pentu. ja kehua sitä kun tekee hienosti. Elo onkin natan kanssa vauhdikasta, mutta myös kivaa. Me käydään kahdestaan paljon metsässä kävelemässä ajatuksena se, että minä olisin se natan paras kaveri (en kyllä ole Hyttynen on natasta kivempi). Kerta viikkoon käydään hallilla treenaamassa agi juttuja juostaan putkia ja tehdään jotain pientä kivaa leikin varjolla. Natan motivaatio tekemiseen on minusta jo nyt hieno.
Perjantaisin käymme natan kanssa agilityn babe kurssilla jossa opetellaan esteitä 1 kerrallaan. Mukavaa vaihtelua keskenään tekemiselle.
Kesän mittaan aiotaa natan kanssa käydä myös agilityn peruskurssi (ilmottautuminen on jo sisällä :))
Lisäksi tehdään varmaan jotain perustottis juttuja omin päin. Niin ja ne lampaat haaveena olisi päästä kesän aikana pari kolme kertaa katsomaan lampisia. Toivottavasti onnistuu ja joku huolii meidät matkaan. Natanhan varmaan kaikki ottaa, mutta minun juttuja ei ehkä kaikki jaksa kuunnella ;).
Kovasti minä odotan sitä että natan kanssa voi alkaa tekemään enemään ja asioita voi alkaa vaatia. Loppu syksystä oli (loka/marraskuu) olin ajatellut aloittaa natan kanssa kujakeppien juoksemisen, jotta saadaan kuja mahdollisimman hyvälle mallille ennen lumien tuloa, näin päästään tekemään sisällä vinokeppejä ja kepeistä ehtii talven mittaan tulla "täydelliset". Menetelmänä sama kuin hapilla. kuja,vino, verkko,ohjuri ja valmis. kaikki kulmia ja ylileikkauksia yms tehdään alusta asti. Hapin kepithän on herättäneet suurta ihailua jo nyt ja pitäisinkin keppejä meidän vahvimpana alueena.
Kontakteja ajetaan natan kanssa sisään pikkuhiljaa, niiden kanssa aion olla vielä tarkempi kuin hapin ja keskittyä myös siihen että nata tekee kontaktin itsenäisemmin kuin hyttynen.

Tarkoituksena on kuvailla pikapuoliin jotain videopätkään natasta "putkihommissa" :)

Mitäs jatkossa?

Hartsan kanssa kisaillaa toukokuu ahkerasti. kerätään kokemusta eri kisapaikoista. meillä on startteja ennen kesäkuuta luvassa vielä 20 kieppeillä. ja ennen sm.iin ilmoittautumisen päättymistä startti määrä taitaa olla 25. Jospa se natsaisi. Paineita ei oteta. Koska tämän vuoden tavoitteet on avoimissa sm:ssä, sekä piirinmestaruus kisoissa. Isoihin kisoihin päästään tänän vuonna siis jokatapauksessa.

Lisäksi alan rakentamaan hapin kanssa pohjaa jo ensi vuodelle otan ohjelmaan säännöllisen agilityn lisäksi urheilua tukevaa tekemistä. Luvassa on ainakin intervalleja, canicrossia, ylämäki juoksua ja vesien lämmettyä paljon uintia. Mahdollisesti peruskuntoa kohotetaan myös pyörällä. Tekniikka puolella hiottavaa on vielä paljon, kontakteja pitää vahvistaa, hapin etenemistä pitää lisätä (jotta voidaan tehdä välistä niitä takanaleikkauksiakin) lisäksi lähdöt pitää saada kuntoon. Kepit hapilla on hyvällä mallilla, mutta nekin ajattelin viedä seuraavalle tasolle, jolloin hapi ei ole enää riippuvainen minusta keppiä suorittaessaan.  Lisäksi jotain tekniikoita pitää hio varmemmiksi.

Roope koiran tavoitteet tälle vuodelle on asetettu avoimiin sm:iin Roopen kanssa en aio ajaa sisään mitään hirveitä tekniikoita vaan pitää perusrutiinin ja tekemisen hyvällä tasolla. Kuntoa aion roopen kanssa kohottaa pyörällä ja juoksemalla. mahdollisesti luvassa myös uintia, mikäli roope on tälle ajatukselle myötämielinen. Paikka asiaan aion roopen kanssa paneutua, jotta lähdöt ei olisi niin hektisiä.

Itse otin 3kk:tta kuntosalia itselleni, jotta voisin olla koirieni arvoinen ohjaaja. Luvassa siis askeettista elämää ja kovaa treeniä roki balboa tyyliin.

Kerma Äijät ässähässäkissä

Päivä oli pitkä.
Radat oli mahtavia. Nalle Janssonin agi ja hyppyradat mahtavan suoraviivaisia. Juuri sellaisia joista minä tykkään. Ajatuksena on meneminen eikä meinaaminen. Minna Väyrisen radat sitten taas tarjosivat mutkia matkaan. Kivoja olivat kyllä nekin.
Mitä sitten saatiin matkaan?
Mikko & Udo hakivat riskillä nollavoittoa, vastassa heillä kuitenkin suomen kovin kärki (m. aaltonen, m. kaplas, j. orenius yms.) Tulos oli tällä kertaa ulos ja 4 x hyl. Radat oli kuitenkin hyviä. ja nappi onnistuminen oli ihan pienestä kiinni ehkä siitä rutiinista, mitä nämä muut ovat jo keränneet. Mutta odottakaas vaan ensi keväänä Mikko ja Udo on ne kuumat nimet joita hehkutetaan sosiaalisessa mediassa, että ovat tulossa kisaamaan.
Meillä Hyttysen kanssa ei paljon paremmin mennyt. Kaikki oli kuitenkin pienestä kiinni, varmaan lähinnä siitä, että minä en vielä ollut valmis paukuttamaan 4 nollaa. Siispä otin 4 x hyl. ekalla hyppärillä tultiin pituudesta ohi. Tokalla agiradalla tultiin taas pituudesta ohi. Hapi teki kuitenkin nöyrästi töitä ja nämä virheet olivat täysin minun vikoja. olen mm. tyytyväinen hyttysen suoritukseen pöydällä.
seuraavalla hyppärillä minun jarrutus pituus rengas putki ansassa ei ollut riittävä ja h ampui kuin sukkula putkeen. muutenhan rata oli erittäin hyvä. vikalla radalla tehtiin jälleen huippurataa kepeille asti, josta h tuli kesken pois, tilannetta edelsi minun huono sijoittuminen kepeillä ja hätiköinti persjätössä. Jossittelu kun on blogissa sallittua olisi voinut tuohon kepeille vientiin tehdä vaikka yli leikkauksen ja tulos olisi ollut parempi. Kaiken kaikkiaan voin kuitenkin olla tyytyväinen Hartsan menoon. vauhti tulee aivan varmasti riittämään suomen kärjen tuntumaan jatkossa. Nyt hyvät suoritukset on lähinnä minun ratkaisuista ja kokemattomuudesta kiinni. Mutta hartsan tavoitteethan onkin siellä jossain 3-4 vuoden päässä.

Janakkala & Turku

Joensuun jokseenkin epäonnistuneen kisareissun jälkeen lähdin janakkalaan ja turkuun sillä mielelä, että hyllytän vaikka kaikki 6 starttia jos homma ei pelaa ja hyttynen sikailee. Janakkalaan ajettiin pitkä päivä koko koiralauman kanssa. Riemukseni navigaattori ohjasin minut jonnekkin aivan muualle kuin janakkalan koirakentälle.
Lopulta galaxi tabin mapsin avulla perille löydettyäni suuntasin hapin kanssa M.Räsäsen radoille. Ekana oli hyppyrata, joka oli osoittaunut jo maksien kohdalla suhteellisen haastavaksi. Hyttynen ei ollut ekalla radalla oikein oma itsensä ja ponkaisi pystyyn ja juoksi 5 metriä radan sivulle lähdöstä.  Itse jäin katselemaan ekan riman taakse. Tuomarin käsi nousi kiellon merkiksi joten päätös oli helppo, Hapi ei mene radalle, jos ei huvita pysyä lähdössä. Näinpä kannoin tytsyn radalta pois ja aloin keskittyä seuraavaan rataan.
Loppupäivä menikin sitten vaihteeksi putkeen. b-radalta tehtiin hyttysen kanssa hyper varmistetuilla kontakteilla nollarata, joka riitti vieläpä voittoon asti. Hyttynen taitaa olla sellainen surisia, että etenemä riittää vaikka kontakteilla seistaisiinkin.
a-radalle päästiin lähtemään minun kannalta unelma tilanteessa. Paineet olivat kaikonneet oltiin saatu janakkalasta jo yksi nolla, ja meillä oli vielä tälle reissulle 4 starttia varattuna. Toki pienenä bonuksena oli se, että viimeisellä kakkosen luvalla saataisiin serti ja päästäisiin kotiin. Niinhän siinä sitten kävi että hyttynen päräytti hienon nolla radan mukavalla miinusajalla, ja taakse jäi esimerkiksi jankk:sta ollut espves mocca (muistaakseni) joka ei suinkaan aikaile radalla.  Siispä hyttynen siirtyi toisella nollavoitolla kolmosiin ja minun unelma omiin kisoihin osallistumisesta h:n kanssa toteutui.

huhtikuu

Huhtikuu aloitettiin Hyttysen kanssa Jari Suomalaisen valmennuksella Joensuussa. Tarkoituksena oli saada vinkkejä edestä ohjaamiseen ja juoksemiseen. Lisäksi hyttynen on jännitellyt uusia paikkoja ja esteitä joten jokainen vieras paikka ja treeni on pohjaa tulevaisuudelle. Itse treeni oli hyvä hapi kulki ja minä juoksin ajoitus ongelmat tulivat varsin selviksi tuossa treenissä. Mieli oli kuitenkin treenin jälkeen hyvä.

Seuraavana viikonloppuna suunnattiin jyväskylään ja riihimäelle. Viikonloppu oli sitten huonoin pitkään aikaan. Ajoitukset olivat ihan hukassa jo jyväskylässä. tuloksena taisi olla 5 ja hyl. Riihimäellä hapi sitten otti kiellon liian raskaan pussin takia ja toisella radalla juoksi keinusta ohi. meno oli siis hyvin hyl painotteista. Nämä reissut on kuitenkin hyviä minulle kasvun kannalta ja h:lle uusien esteiden tutustumiseen.

Tästä sisuuntuneena taidettiin seuraavalla viikolla treenata hapin kanssa 3 vai 4 kertaa ja viikonloppuna kisat Mikkelissä. Treeni kannatti. Tuomo Pajarin radat oli kuin luotu meille.  Jos on lupa jossitella niin olipa triplanolla niin lähellä kuin olla ja voi. Eka radalla hyttynen sekosi kepeillä, muuten rata oli puhdas. Toka radalla rengas tultiin väärästä välistä (ei ole tapahtunut varmaan ikinä). muuten rata oli loistavaa menoa. vikalla radalla rympyteltiin sitten eka luva nollavoitolla mikkelistä.

Vaikka olen uhonnut ja intoillut koko kevään että hapin kanssa mennään sm:iin niin olen hiukka lievittänyt ja täsmentänyt tavoitteita. Huhtikuulle haaveena oli, että H olisi toukokuun alussa kolmosissa, jotta päästäisiin omiin kisoihin ja 2010 vuoden mm-tuomari Nalle Janssonin radoille.

Mikkelihän lupaili meille hyvää, joten pääsiäiseksi kasasin ison läjän startteja, Pitkänä perjantaina 2 starttia joensuussa, 1.pääsiäispäivänä 3 starttia janakkalassa ja 2.pääsiäispäivänä 3 starttia turussa.

Joensuussa T.Kokkosen radat oli tyypilliset kakkosen radat,  jotain inhottavia pätkiä mutta hapin menolla homman pitäisi olla helppoa kuin heinän teko. Ekalla radalla saatiin vitonen kun tultiin hypyn ohi, johon olin suunnitellut selkeän vekin. Tätä edelsi hyttysen läpi juostu a, jota en tajunnut korjata ja hieman heikko kepeille vienti. Lisäksi ohjaus oli niin levotonta että ei me nolla tuolta radalta olisi ansaittukkaan.
Toiselle radalle lähdettiin toiveikkaina mutta tarkoina kontaktien kanssa. Ajatuksella että nyt jos tulee läpi niin neiti syliin ja hienvärisen golfin nokka kohti kuopiota. Tämä rata ei sitten ollut ihan parasta Pekkaa ja Hapia. Onnistuin ohjaamaan hapin keinun siasta keskelle keppejä noin 5 esteen jälkeen. Päätin kuitenkin jatkaa menoa ja olla super tarkka kontaktien kanssa. Puomilla homma pelasi ja tein vauhdikkaan persjätön puomin päähän. jonka jälkeen matka jatkui kohti a:ta. A.lla hapin korvat oli tiessään ja ei puhettakaan kontaktille pysähtymisestä. Hapi syliin ja kisat oli kisailtu.
Tästä tietysti hivenen masentuneena olin lähdössä etelän kiertueelle hyllyttelemään hapia 6 startissa...

maaliskuu

Hulinata on ollut, blogi on jäänyt hunningolle. Kermaäijistä kokeneemmalle parivaljakolle Mikolle ja Udolle on alkanut valion kerma kello tikittää. Allekirjoittanut ja kisakone Hyttynen tulee perästä. Katsaus maaliskuulle, hyttysen huippuhyvän lappeenrannan kisareissun jälkeen rämmittiin kuopiossa. tuloksena vitonen mielettömällä miinusajalla ja kaksi hylsyä. Roope herra kisasi sunnuntaina. Radat ei oikein sopineet rompulle taidettiimpa saada kolme hylsyä. Maaliskuussa käytiin vielä jyväskylässä Kari Jalosen radoilla hyttysen kanssa, ekalta radalta huristeltiin voittonollalla kakkosiin. Vetäistiin yksi startti kakkosissakin, mutta hylkäännyimme radan jälkeen. Tuomarin päätöksellä. Noin niinkuin muutoin rata oli puhdasta menoa ja hyvää hyttystelyä. Iltapäivällä mieli oli vähän maassa ja rompun kanssa T. Kokkosen radoilta saatin läjä hylsyjä. Roope kuitenkin haki kivasti oma aloitteisesti esteitä, joten ihan hyvät hylsyt. Rataprofiilit ei taaskaan olleet roopelle ihan omimmat. jätkä kun on hidas käännöksissä ja menettää vauhdin eikä saa sitä enää takaisin. Kun taas jos meno on hyvin suoraviivaista niin romppukin voi tehdä ihan kelpo ajan.

Kermaäijien oma valiokello

Olemme luoneet oman valiokellon, jossa yhdistyy valion kermalogo ja sekunnintarkka analogikello. Tämä on jo lähtenyt raksuttamaan ainakin yhdelle kermaäijälle. Lisää raksutusta kuullaan varmasti tulevaisuudessa :)

Lappeenrannan humpat on humpattu

Kiirettä ollut viime viikot, hapi tuli kisaiäkään helmikuun vika päivä ja tuo kauan odotettu kisaura alkoi eilen. Matkaa lähti myös Kataisen Sanna Peikko Sheltin kanssa ja varkaudesta paikan päälle saapui Maxi1:siin Wirri ja Katja. Koirakerho ACE(lausutaan ake ;)) Oli siis varsin kivasti edustettuna.  Ja pottihan suorastaa räjähti käsiin. Meillä on nyt kolme rinkeliä kasa suklaata kolmepussia proplanin kauppa nappulaa. Eli Suomeksi Hapi otti kolme nolla voittoa. Vielähän tuo yhteistyöhakee uomiaan, mutta perusrutiini taso on meillä jo olemassa. Ja ettei koirakerho aken menestys olisi jäänyt valjuksi niin Peikko nousi tokaradalta kakkosiin ja kakkosissa ottin ylivoimaisen nollavoiton. Ja Wirri paukautti hyppäriltä myös nollavoiton.
En ole siis turhaan uhonnut, että Hapista tulee kovaluu se on sitä jo nyt. Vieläkun saadaan rutiini hyvälle tasolle ja Hapin pikkuinen jännitys ekalla radalla liittyen vieraisiin esteisiin pois niin loppu on sitten minusta kiinni. Kasvattajalle kiitos mailman parhaasta villakoirasta.

olisipa vuorokaudessa edes muutama tunti enemmän

Jos vuorokaudessa olis muutama tunti enemmän aikaa, ehtisin touhuta enemmän pennun kanssa. Nata kasvaa hirveää vauhtia ja on vain hetken enää pentu. Eilen tyty täytti 2 kk ja on kasvanut parissa viikossa jo ihan järkäleeksi. Korvat on nousseet komeasti pystyyn.

Olen yrittänyt ratkaista vuorokauden tuntimäärän riittämättömyyttä nukkumalla vähemmän. Seurauksena on kuitenkin oma väsymys. Kotona ei jaksa tehdä mitään. Tekee mieli vaan makoilla. Vaihtoehtona olisi tietysti hillitä työntekoa, toistaiseksi tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ja näitä 50 tunnin työviikkoja on harvakseltaan. Välillä töitä saattaa olla alle 30 h ja minun tuntipalkoilla noilla tuntimäärillä ei juhlita. Jostain on rahat revittävä, että voi kisata ja harrastaa koirien kanssa.  Toki helpotusta on luvassa, koska asumiskulut tippuvat huhtikuun alusta puoleen. Ehkäpä minäkin maltan hillitä työn tekoa.

Tänään on ollut hyvä ja huono päivä, meidän korsan akku hyytyi, ja vaihtaminenhan on minulle yhtä helvettiä, minä kun en ole vain peukalo keskellä kämmentä vaan minulla ei ole peukaloa ollenkaan. sain tuohon akkuprojektiin uhrattua varmaan 2-3 tuntia. uskomatonta.
toivottavasti värkki toimii.


Toki tarjolla oli myös ace-treenit kera Rontin. Kivaa oli. Roopen kanssa on niin kiva tehdä töitä kun se antaa kaikkensa. olen tullut siihen tulokseen, että rontin kanssa vähemmän on enemmän, yks treeni per viikko riittää roopelle mainiosti.
 Ehdinpä treenata saman jokers radan hapinkin kanssa. Siinä vasta mahti koira! odotan innolla ekoja kisoja.

Osa 3) Kermaäijää ohjaajalle vai koiralle?

Kermaäijä on kyllä kokonaan tarkoitettu ohjaajille EI KOIRILLE!
Koirilla on samanlainen laktoosi-intoleranssi kuin ihmisillä maitotuotteisiin, joten kermaäijää EI pidä tarjota koirille.
Sen sijaan hapanmaitotuotteet, kuten piimät ja kermaviilit sopivat yleensä hyvin myös koirille. Hapanmaitotuotteet voivat myös rauhoittaa jos koiran vatsa on kipeä.
Ensiapuna koirille, voidaan käyttää maitotuotteita, koska ne voivat neutraloida joitakin myrkkyjä.

Mutta eipä hätää, jos hullaannuit "Kermaäijän" makuun ja sillä saavutettaviin uskomattomiin vaikutuksiin on Leipurin Tuoteapu Oy kehittänyt myös koiralle oivan ratkaisun. Koirille valmistetaan käsityönä omia kermakakkuja. Kerman alla on maksaa ja possupihvi.Suomen ensimmäinen lemmikkikakkupaja sijaitsee Lounais-Hämeessä Jokioisilla.
Kauppojen eläinruokapakastimissa on saattanut törmätä yllättäen komeisiin täytekakkuihin. Vaikka niissä ei ole mitään vaarallista, ei niitä ole tarkoitettu ihmisravinnoksi. Tosin näyttää niin hyvälle, että voisin itse tuollaisenkin syödä!

Näillä eväillä sekä koira, että ohjaaja saavat taatusti suunsa makeaksi!

päiväni kesämaassa

Kermakahvillahan ne treenit alkaa, tosin tälle viikolle en hankkinut uutta purkkia ja jonkin näköistä kuraa oli viimeviikkoinen onneksi kevytmaito pelasti.
Agility on siitä hieno harrastus, että se tarjoaa mielen virikkettä niin koiralle kuin ohjaajallekkin, itse olen sen verran uusi kasvo, että jotkut ohjaustekniikat tuottavat aina välillä tuskaa. Tietää että koira osaisi, mutta ite rupeltaa. Useasti kuitenkin kun jonkun asian kupoliin saan taottua homma skulaa sen jälkeen ilman ongelmia. niin kävi tänäänkin.
Näin vajaan vuoden kisaamisen jälkeen pystyisin luonnehtimaan itseäni kisaradalla kuuma-kalleksi ja pitäisi ohjaustyyliäni, jopa energisenä. Varmaan vähemmälläkin pärjäisi, mutta itse saan eniten siitä kun saan juosta ja paljon.  Minulle lauseet "tuohon on vaikea ehtiä" tai "tuohon ei ehdi"  ovat haaste. Jos Roopen kanssa en johonkin ehdi en ole yrittänyt ollenkaan, jos Hapin kanssa en johonkin ehdi yritän kovempaa ja niin monta kertaa, että ehdin. Joskus yritän jopa niin itsepäisesti, että se parempi vaihtoehto jää huomaamatta.
Tänään treeneissä sain paahtaa hapin kanssa. olo on edelleen mahtava. ehkä lähes 100 kiloinen mies ja 7,5 kiloinen villakoira on aika irvokas näky agiradalla, mutta se ei meitä haittaa väitän että liikkumisemme on tehokasta ja siitä välittyy se tekemisen riemu ja palo mikä meillä molemmilla tähän hommaan on.
Niin ja teitä blogin lukijoita saattaa kiinnosttaa mitä natalle kuuluu eilisen kakkashow.n jäljiltä, hyvää. Nata treenasi tänään virallisesti ekan kerran agilityä. puomin alastulolla syötiin nakkia, Keinun keinumiseen totuteltiin ja juostiimpa pussia niin, että kangas kosketteli jo selkää. MAHTAVA PENTU. Lisäksi opeteltiin siivekkeiden välistä kupille juoksemista ja putkessa humputteua.
JA KYLLÄ NYPPYLÄVINKUPALLO ON MAHTAVA.

Osa 2) kermanjuonti parantaa liikkuvuutta agilityssä

Nopean koiran kanssa kannattaa ohjaajan parantaa liikkuvuuttaan. Paras konsti siihen on aloittaa jokin agilityä tukeva urheiluharrastus. Jalkapallo, salibandy tai vaikka sulkapallo ovat oivallisia liikkuvuuden ja kunnon kohottajia.

Voidaanko sitten ruokavaliolla vaikuttaa agility ohjaajan liikkuvuuteen?
No tottahan toki! Jo vanha kansa tiesi tämän sillä sanonta "Luistaa kuin rasvattu" on keksitty aikoinaan, kun agilityohjaajalle piti saada lisää nopeutta. Tässä tuli kyllä huomioida, että jalkaan piti saada kunnolla pitoa, ettei homma karannut ihan käsistä, silloin ostettiin Ditat ja meno oli taas nopeaa ja turvallista!

Kehittämämme "Kermaäijä" sisältää runsaasti liikkuvuutta parantavaa ainesosaa: RASVAA

Fyysikot ovat sanoneet, että:
Kitka eli liikevastus on kahden kiinteän kappaleen toisiaan koskettavien pintojen välissä ilmenevä liikettä tai liikkeen alkamista vastustava voima. Nesteillä on sisäinen kitka, eli viskositeetti, joka vaikuttaa nesteen juoksevuuteen. Nesteitä käytetään vähentämään liikepintojen välistä kitkaa.

Juuri tässä piilee "Kermaäijän" salaisuus. Juoman viskositeetti on laadultaan "nolla", joka lähes hävittää ruohomaton ja jalkapohjasi välisen kitkan.
Rasvan heikentämä kitka saa liikkuvuuteesi uusia ulottuvuuksia, jopa siinä määrin, että voit ajautua uloskin radalta, joten varovainen tämän juoman kanssa saa kyllä olla!

1,5 vuoden projekti lähenee loppuaan!

Signe-Elmerit tulevat kypsään 1,5v ikään 28.2.2011, Tuolloin siis meidän Super-Hapikin saavuttaa kisaiän agilityssä. Töitä kisaamisen aloittamisen eteen on tehty jouluaatonaatosta 2009 asti, jolloin hapi kävi ensimmäisen kerran agitreeneissä. Toki Hapin määrätietoinen agilitykoulutus alkoi heti kun saimme  pennun kotiin. Tässä vaiheessa voin jo sanoa, että Hapin kohdalla nuorena aloittaminen on kantanut hedelmää. Jonkinasteisia menestymisodotuksia, meillä Hapin suhteen on jo tälle keväälle. Toki paremmin tiedämme tilanteen ensimmäisten agistarttien jälkeen. Kiire meillä ei ole hapin kanssa mihinkään. Menestys ja hyvät kisasuoritukset tulevat sitten aikanaan, jos ovat tullakseen tärkeintä on kuitenkin yhteinen tekeminen ja hauskanpito. Ei suinkaan ohjaajan sairaankovan kilpailuvietin tyydyttäminen.


Jos Hapi aloitti nuorena agilityn niin Natan kanssa samaa on luvassa. Neiti on ollut meillä viikon, tyttö on käynyt katsomassa agilitytreenejä, agilitykisoja, epävirallisia agilitykisoja, Juossut pussin (toki avustettuna) samoin käyrän putken. Vauhtia ja rohkeutta tytöstä ei siis tule puuttumaan. Agilityhalleilla Nata on ollut kuin kotonaan. Toki ensimmäinen vuosi otetaan ison koiran kanssa hyvin rauhassa ja tehdään jotain pientä kivaa leikinvarjolla. Ja terveyttä, kasvua ja kehitystä vaalien.
Uskonkin, että Nata tulee olemaan kisavalmis vasta lähempänä 2 vuotta. Siihen asti kilpailu halujani tyydyttää KuumaKalle-Roope ja Super-Hapi.

Kuopiossa on ollut mukavasti pakkasta -20 molemmin puolin ja ulkoilut on valitettavasti olleet normaalia vähäisempiä. Kävimme kuitenkin Natan kanssa kaupunkikierroksella, Lemmikkiasemalla ja Topissa ja Tessussa hakemassa pakolliset rapsutukset. Lemmikkiasemalta otettiin matkaan myös pentusaippua ja topissa ja tessussa annoin Natan valita itselleen uudeen lelun, valinta osui ikävästi rääkyvään kanaan.
Poispäin kaupungista tultiin sitten ruuhkaisessa linja-autossa, jossa nata tyytyi nukkumaan minun sylissä.

Lopuksi pari kuvaa iltapuhteesta.

Osa 1) Kerman hyvyys verrattuna muihin urheilujuomiin

Tulen tässä viisiosaisessa sarjassa käymään kermakirnun pohjassa asti ja selventämään lukijalle, mikä se tällainen kermaäijien filosofia oikein onkaan. Pidä kermakannun kahvasta kiinni, sillä nyt mennään:

”Kuoritaan kermat päältä.” Vanha kansa on tiennyt kerman olevan se paras ainesosa lehmästä. Nykyään kun kunnon urheilujuomaa ei tahdo saada niin kermaäijät ovat kehittäneet oman vaihtoehdon, joka saa suomalaiset urheilijat kirmaamaan kermapartaisina ja kermat rinnuksilla kohden huippusuorituksia.

Näin valmistamme kermaisen urheilujuoman:

Otetaan litra Valion Maito Plussaa, johon kaadamme litran kuohu kermaa (Kermojen aatelia).

Tästä sekoituksesta, jonka olemme ristineet Kermaäijäksi saadaan julmetun paljon seuraavia elintärkeitä ainesosia agilitykehoomme:

Proteiinia (Lihasten ja luuston hyvinvointi, edistää lihasten palautumista liikunnan jälkeen, edistää lihasten kasvua)
b12 vitamiini (parantaa suorituskykyä ja hapenottokykyä)
kaliumia (sitä tarvitsee lihaksisto ja hermosto)
kalsium (vaikuttaa luustoon)
D-vitamiini (parantaa vastustuskykyä)
foolihappo (edesauttaa verisolujen uusiutumista ja on hyväksi hapenottokyvylle)

Tässä urheilujuomassa ei ole juurikaan lisäaineita, joita tahtoo tavanomaisissa rahvaalle tarkoitetuissa urheilujuomissa olla. Laktoosivammaiset selviävät tästä sekoituksesta pieraisemalla.
Juoma tulee nauttia mielellään suoritusta ennen, aikana ja jälkeen.

Ennen suoritusta juoma valmistaa sinut fyysisesti urheilusuoritukseen. Juoma on niin rasvaista, että väkisinkin hermoreseptorisi valpastuvat ja tietävät, että pian tapahtuu jotakin.

Suorituksen aikana ei kannata juoda paljoa. Ainoastaan kovalla helteellä voit ottaa pieniä kulauksia.

Suorituksen jälkeen juoma rauhoittaa sinut ja antaa kehollesi vapauden rauhoittua jopa siinä määrin, ettei rattiin kannata mennä, vaan annat kuskin hoitaa kotimatkan kisoista ja nukut itse takapankillä se hieno voittoruusuke ja palkintopokaali sylissäsi.

Eipä muuta kuin maitokauppaan!

Saletisti natsaa

Nimittäin rapsutukset natalle. Kiva viikonloppun alkaa kallistumaan loppua kohden, vaikka itse olenkin tulossa hyvää vauhtia kipeäski, on minulla ollut poikkeuksellisesti aikaa koirille tänä viikonloppuna. Lauantaina oltiin Kuvansissa maneesi kisoissa Roopen kanssa. Roope tyhjensi kahdessa startissa pajatson, tuloksilla 0 ja sijoille 2&4. Etenkin B-rata oli kuin luoto Roopelle yhtä huonoa kartturin linjausta lukuunottamatta juostiin rata alusta loppuun vauhdilla. Nata on keräämässä hyvää vauhtia fanijoukkoja kisoista. Kyllä on helppoa pennun sosiaalistaminen kun kaikki haluaa vauvan syliin.

Sunnuntaina käytiin hapin kanssa hupun möllikisoissa. Hapi otti mölliradalla sen mikä hapille kuului ja voitti ajassa mm. bc priin. kilpailevien radalla ne ongelmat mitä meillä on tulivat taas ilmi. Lisää rutiinia ja sopivasti treeniä niin hapi on hyvässä iskussa maaliskuun alussa.

Pakkaspäivän iloja

Pakkaspäivän ilot alkaa sillä, että allekirjoittaneen ei annettu nukkua yövuoron jälkeen. Joten n. 4 tunnilla ollaan liikkeellä. Kaupalle pitäisi vielä suunnata tekemään viisneljävitonen. Eilinen oli Natan toimesta ilmeisesti väsymystä ja vieraskoreutta, sillä tänään minun ilona on ollut aikamoinen rasavilli. Nata ei ilmeisesti perusta nappulasta, koska kongista oli vedelty pelkästään kinkut ja nappuloihin ei vamaan oltu edes koskettu. Kanansiivet menevät todella hyvällä ruokahalulla.
Joka tapauksessa tytsy oli kai viihtynyt pentuaitauksessa minun ollessa asioilla.
koiria olen päästänyt takapihalle juoksemaan. hapi on tehnyt koko mahtavan 5x10m kokoisen pihan kattavan ralliradan, jota se kaahaa. välillä poiketen off-alueelle hangenpuolelle.
Nata yrittää juosta perässä mutta off-alue kutsuu huomattavasti useammin. itse kaivoin  vanhan digijärkän naftaliinistä ja nappasin muutaman kuvan ovensuusta tietenkin:)

Teeneissä

Tänään käytiin kesämaassa. Mukana oli koko jengi, Hapi treenasi kontakteja ja Roope teki stars-treenin. Minä olen Rontin kanssa vähän umpikujassa. Sekun näyttää ottavan treeniä vastaan kaikkein parhaiten vähän pitemmän tauon jälkeen. Joka viikko jos paahtaa niin vauhti katoaa ja jätkä keskittyy enemmän ja enemmän huutamiseen. Joka tapauksessa ukko liikkui hyvin ja voidaan mennä hyvilä mielin aiheuttamaan pahennusta varkauteen.
Nata otti tuntumaa keinonurtsiin. Näytti miellyttävän tyttöä kovasti. En olisi myöskään huolissaan vieraassa paikassa jännittämisestä tai ihmisjännityksestä, siksi vapautuneesti tytsy liikuskeli. Nata teki lähempää tuttavuutta myös Udo Huttusen kanssa. Tosin Udo ei osannut arvostaa punakonetta vaan nyppyläpallo oli huomattavasti kiinnostavampi. Mutta kylläpä on helppo sosiaalistaa pentua kun on noin mahtistreenikamuja ja valmentaja.
Viikonlopulle on suunniteltu ainakin kisat varkaudessa roopen kanssa ja möllikisat hapin kanssa. Nata lähtee tietysti matkaan. Mahdollisesti käydään morjestamassa myös Peppiä, joka on ilmoittanut, että aikoo tykätä pennusta enemmän kuin Hapista (peppi 2v ja hapi on ollut pepin suuri suosikki aina).

Punainen paholainen on saapunut

Käytiin tänään Espoosta hakemassa pieni punainen paholainen. Neiti on paljon reippaampi kuin pentutestin tulokset antoi ymmärtää. Matkalla pysähdyttiin velipojan luona helsingissä ja varkaudessa isän ja äitin luona. Nata oli kuin kotonaan molemmissa paikoissa. Roope-rontti on ottanut pennun vastaan erinomaisesti, jopa paremmin kuin kuviteltiin. Super-Hapi on hiukka mustis, mutta osoittaa merkkejä kypsästä käyttäytymisestä. Huomenna Nata lähtee tutustumaan työelämään viiksi areenalle.
Päivittelen kuvia ja kuulumisia kunhan joudan, nyt yritän päästä unille.

Henkilökuvassa Roope-rontti

Mitenkäpä muuten aloittaa blogi kuin esittelemällä hiukan tarkemmin ystäviäni. Ensimmäisessä osassa käsittelen koiraa, joka on kaiken pahan alku ja juuri.

Nimi:Roope
Rotu: Rekisteröimätön cockerspanieli
Ikä: 3 v
Lempiruoka: Kaikki menee salaatin ja pitsan välillä
Harrastukset: Agility, Hapin komentaminen, lenkkeily, lintujen jahtaaminen, haukkuminen, pyöräily, kicksparkkeilu, ruokailu
Kovin saavutus: lieneekö ne pari nollaa agilityn 3 luokassa.
Erityispiirteet: Kuumuminen ainakun nakkeja on näkyvillä
Tulevaisuuden tavoitteet:
Olla Suomen nopein medi-cockeri agilityssä ja agirodussa sijoittuminen.

Blogin aloitus

Iloksi monille, muistoksi itselle.
Sillä ajatuksella kirjoittelen tähän blogiin.
Kirjoituksissa esiintyy ainakin:
3-vuotias Cockerspanieli uros: Roope-Rontti
1,5-vuotias kesvil narttu: Super-Hapi
Lisäksi keskiviikosta eteenpäin tekstit täyttää  bc narttu Nata alias punainen paholainen tai punakone
Kirjoittajana häärii agility-kartturi p.pesonen
Lisäksi neuvottelen mittavasta yhteistyösopimuksesta M.Karjalaisen kanssa, joka on alustavasti lupautunut kirjoittamaan agility aiheisia pläjäyksiä blogiin.

Tässä me siis olemme Kerma Äijät